Rahakaruselli

  Meillä oli vuonna 2020 varattuna Lontoon matka koko perheelle, joka peruuntui koronarajoitusten vuoksi. Vasta nyt tuli tilaisuus varata matka uudestaan, sillä lapsella oli harrastuksen kisat Lontoon reunamilla. Sen sijaan, että olisimme lähteneet matkaan vain tytön kanssa kahdestaan, päätimme lähteä koko viisihenkinen perhe viiden päivän lomalle. Varasimme lentoliput Ryanairilta ja hotellin hotels.comista jo maaliskuussa, joten saimme ne suhteellisen edulliseen hintaan. Stanstedin lentokentältä matkustimme bussilla Lontoon keskustaan, jonne oli melkein kahden tunnin matka. Sattumalta varasimme saman hotellin eli Hotel Hilton Metropolen nyt kuin silloin vuosia sitten meillä oli jo varattuna. Hotels.com-sivuston kautta meillä oli käyttämättä yksi palkintoyö, joten hyödynsimme sen tämän matkan ostossa. Hotelli oli siisti, palvelu moitteetonta ja sijainti meidän kannaltamme hyvä. Hotellilta oli kävelymatka Hyde Parkiin, Oxford streetille ja Buckinghamin palatsille. Toki saimme huoneen ns

Maailmantalous perustuu kuluttamiseen eli uusien tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen. Perusajatus on, että kuluttaja tienaa rahaa, jonka kuluttaa haluamaansa kohteeseen. Kuluttaja saa siis kaiken tarvitsemansa kuluttamisen kautta. Osa kuluttajan kulutuskohteista on välttämättömiä ja toiset ei. Viime aikoina on oltu huolissaan hallituksen leikkausten, veron kiristysten ja inflaation vuoksi suomalaisten ostovoimasta eli suomalaisten kyvystä kuluttaa. Kuluttaminen siis pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Googletin sanan kuluttaja ja lähes ensimmäinen googlen antama määritelmä kuluttajalle on ”kuluttajia ovat kaikki ne lajit, jotka käyttävät toisia lajeja ravintonaan.” Määritelmä jatkaa, että kuluttajia on kahdenlaisia, lihansyöjät ja kasvinsyöjät. Eli jo esi-ihmiset olivat kuluttajia. Joskus saattaa kuulla ajatuksia elämästä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella jättämällä ostamatta hyödykkeitä ja dyykkaamalla ruokansa. No, edellä mainitun määritelmän mukaan kukaan meistä ei

Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen? Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja pa

  Lapsen elatus ja siihen liittyvät maksut herättävät paljon keskustelua, varsinkin kun eronneet vanhemmat ovat erimielisiä elatusavun määrästä. Monesti saattaa olla käsitys, että lapsen elatusmaksut ovat ikään kuin entiselle puolisolle tulevaa rahaa, mikä ei pidä paikkaansa. Kyseessä on lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhemman velvollisuus tarjota se. Samalla tavoin kuin lapsella on oikeus tavata erossa asuvaa vanhempaansa ei niinkään vanhemman oikeus tavata erossa asuvaa lastaan. Lapsen elatukseen osallistuvat molemmat vanhemmat kykynsä mukaan. Lapsen oikeus riittävään elatukseen perustuu lakiin lapsen elatuksesta. Lapsen elatus käsittää lapsen aineelliset ja henkiset tarpeet, lapsen tarvitseman hoivan ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Saman lain mukaan vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon vanhempien ikä, työkyky, mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvas

Suomalaisille taloudellinen hyvinvointi muodostuu monesti arkisista pidetyistä asioista. Taloudellinen hyvinvointi kattaa mm. kyvyn selviytyä välttämättömistä arjen kuluista ja siitä, ettei tarvitse murehtia raha-asioita päivittäin. Säästöpankkiryhmän teettämän Säästämisbarometrin 2023 mukaan suomalaisista 83 prosenttia piti säästämistä ja sijoittamista tärkeänä, mikä on varsin suuri luku. Kyselyyn vastaajista joka neljäs oli huolissaan rahojensa riittävyydestä. Säästämisbarometrin vastauksista laaditaan ns. taloudellinen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan rahan lisäksi myös psykologista puolta. Suomalaisten taloudellisen ahdingon lisääntyminen jatkuu edellisvuodesta. Naiset kokevat miehiä enemmän taloudellista ahdinkoa, kuten myös pienituloiset. Kotitalouksien säästöaste oli 0,6 prosenttia vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. No miksi säästäminen on tärkeää? Tarkastelen asiaa yksilön sekä yhteiskunnan näkökulmasta. Somea selatessa useasti esitetään säästämisen ja sijoittamisen

Kuten yleisesti on tiedossa, inflaatio vaikuttaa kuluttajien ja kotitalouksien ostovoimaan. Elintarvikkeiden hinnat ovat tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä. Foodwatch kiinnitti huomiota viime vuosien Yhdysvalloista Eurooppaan kantautuneeseen tuotteiden manipulaatioon liittyvään käytäntöön eli cheapflaatioon. Kyseessä on siis tuotteiden laadun heikentäminen ja usein myös tuotteen hinnan nousu. Valmistajat siis muokkaavat reseptiään niin, että vaihtavat jonkin ainesosista halvempaan ja usein huonolaatuisempaan vaihtoehtoon. Usein heikennys on ravitsemuksellista eli vaikutus tapahtuu energiasisältöön tai ulkonäköön, makuun ja hajuun. Muutokset saatavat nostaa tuotteen litra- tai kilohintaa. Kuluttaja siis menettää, monesti tietämättään, sekä hinnasta ja laadusta. Foodwatch löysi cheapflaation merkkejä kuudesta eri tuotteesta. Vertailut tehtiin Ranskassa. Esimerkiksi Milkan suklaakekseihin oli lisätty palmuöljyn määrää aikojen saatossa. Foodwatch pitää palmuöljyn lisäämistä tuotteen la

  Kulutusyhteiskunta perustuu siihen, että ihmiset ostavat palveluita, hyödykkeitä ja materiaa. Kansantalous pyörii parhaiten, kun ihmisillä on ostovoimaa eli rahaa kuluttaa. Yritysten kasvu nojaa ihmisten lisääntyneeseen kuluttamiseen. Lisärahalla palkataan lisätyövoimaa tai tehdään investointeja tavoitteena saada ihmiset kuluttamaan lisää. Suomen talouskasvun tae on ihmisten työllistyminen Suomessa eli Suomessa tuotettujen tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostaminen erityisesti ulkomailla, mutta myös kotimarkkinoilla. Kulutusyhteiskunta alkoi muodostua teollistumisen myötä 1800-luvulla. Ihmisten elintaso nousi ja mahdollisti kuluttamisen muuhunkin kuin välttämättömään. Kaupungistuminen muutti ihmisten elämäntapaa, sillä ihmiset työskentelivät yhä useammin kodin ulkopuolella ja vapaa-aikaa vietettiin kuluttaen esimerkiksi elokuvissa, ravintoloissa tai ostoksilla. 1800-luvun kuluttaminen yhdistyy keskiluokkaisuuteen ja kulutuksella pyrittiinkin tavoittelemaan keskiluokkaista e

  Ruoka on suurimmassa osassa kotitaloutta yksi isommista kulueristä. Vuonna 2023 moni pelästyi ruuan hinnannousukehitystä, jolloin ruokakorin hinta nousi keväällä 2023 yli 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuodesta 2023 hinnannousu hidastui ja tammikuussa 2024 ruuan hinta nousi verrattuna joulukuuhun 2023 0,83 prosenttia sekä verrattuna viime vuoden takaiseen 1,6 prosenttia. K-ryhmä ilmoitti helmikuun 2024 puolivälissä laskevansa kaikkien K-menu tuotteidensa hintaa. Lidl puolestaan vastasi tähän alentamalla lähes 300 tuotteen hintaa helmikuun 2024 lopussa. S-ryhmä on tehnyt hinnan alennusta 400 tuotteen osalta jo vuoden 2024 alussa. Hinnan alennukset ovat kohdistuneet kauppojen omiin ja hintaryhmän alimpiin tuotteisiin. Esimerkiksi kymmenen prosentin alennus kahden euron tuotteessa tarkoittaa 20 sentin alennusta. Nähtäväksi jää lähtevätkö kaupat hintakilpailuun ja elintarvikkeiden hinnat lähtevät laskuun. Työpaikan kahvipöytäkeskustelussa vuosia sitten kuulin sukulaisest

Kohtuullisen elämän määritelmiä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin. Yhden välttämättömyys on toisen luksus. Eroja kohtuulliseen elämään on eri maiden välillä ja jo ihan Suomen sisälläkin. Eri ikäiset määrittävät eri tavoin kohtuullisen elämän kuin nuoremmat. Samoin tulot ja henkilön oma historia vaikuttavat määrittelyyn. Suuret ikäluokat ovat eläneet lapsuutensa aikana, jolloin sota oli runnellut Suomea, sisävessat olivat luksusta ja kaikesta oli puute. Ja jos mennään 1800-luvulle asti, Suomi oli lähes kehitysmaa ja ihmiset taistelivat joka päivä eloonjäämisestään ja ruuasta. Välttämättömyyskuluttaminen on hyvin lähellä ajatusta kohtuullisesta elämästä. Mitä ihminen siis tarvitsee elääkseen ja paljonko rahaa sitä varten tulisi olla? Vaikka osittain kyseessä on elintapa ja mielipide erot on kohtuullisen elämän viitebudjetteja laadittu vähimmäisturvan ja köyhyysrajan määrittämisen tueksi. Viitebudjetit ovat aina esimerkinomaisia, viitteellisiä kuten nimikin jo sanoo eli kyseessä on l

  Tänä vuonna päätimme ulkomaanmatkan sijaan matkustaa Suomessa. Edellisestä kylpylälomasta oli jo aikaa, joten selvitimme eri kylpylöiden lomavaihtoehtoja. Päätimme yhdistää sukuloinnin lomamatkaamme, joten kylpylähotelliksi valikoitui Vantaan Hotelli Flamingo. Hotellin valintaan vaikutti mahdollisuus sisäuimapuiston käyttöön, hyvät kulkuyhteydet sekä mahdollisuus ottaa koira hotellihuoneeseen. Flamingossa huoneen hintaan ei kuulu Spa-alueen käyttö, vaan se tulee ostaa erikseen. Harvoin 5-henkinen perhe ja koira pääsevät samaan hotellihuoneeseen, joten majoituskustannuksia nostaa kahden huoneen varausmaksut. Otimme huoneet kahdeksi yöksi. Hotellihuoneen saimme edullisemmin soittamalla Sokos Hotelsin asiakaspalveluun kuin nettisivuston kautta. Flamingon nettisivujen kautta on mahdollisuus ostaa ennakkoon sisäänpääsyliput. Saimmekin kokonaishinnasta 10 euroa alennusta verrattua vastaanotosta ostettuihin lippuihin ennakkoon ostamalla. Pääsimme myös jonojen ohi, sillä Flamingo Spassa on

Välttämättömyyskuluttaminen ja vähimmäistoimeentulo nousevat mediassa esiin aika ajoin. Nyt varsinkin hallituksen tehdessä sopeuttamistoimia valtion budjettiin mm. leikkaamalla työttömyysetuutta ja asumistukea, on puhuttu paljon vähimmäistuloilla elävien tippumisesta toimeentulotuelle ja köyhyyteen.  On myös todettu, että inflaation seurauksena vähimmäistuloilla eläminen ei olisi enää ole mahdollista sekä välttämättömät hyödykkeet ja elintarvikkeet jäävät köyhiltä kauppojen hyllyille. Keväällä keskustelussa on ollut myös hallituksen lisäleikkaukset valtion budjettiin ja verokorotukset mm. ruuan arvolisäveroon. Tulojen merkitys välttämättömyyskuluttamiseen korostuu erityisesti pienituloisten kohdalla, sillä heidän kulutuksensa kohdistuu muita tuloryhmiä enemmän välttämättömyyskuluttamiseen. No mikä sitten on välttämättömyyskuluttamista eli hyödykkeet ja tavarat, joita ilman ei voi elää? Pohdinta välttämättömyyskuluttamisesta sekä sen sisällöistä ja tasosta on ollut klassinen aihe kulu

  Blogin perustaminen on ollut mielessäni jo pitkään. Olen pyöritellyt ajatuksia ja teemoja, mistä haluaisin kirjoittaa. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskuntatieteellisistä teemoista eli siitä, miten yhteiskunta toimii. Erityisesti minua kiinnostaa ihmisten kulutuspäätökset, rahankäyttö ja syyt käyttää rahaa. Mihin kotitalouksien rahat arjessa kuluvat? Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten kulutusvalintoihin? Entä mitä keinoja kotitalouksilla on vaikuttaa arjen kuluihin ja millä keinoin kotitaloudet voivat säästää arjen kuluissa? Mm. näitä teemoja pohdin blogiteksteissäni. Olen opiskellut yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja lukenut yliopistolla mm. historiaa, sosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa ja taloussosiologiaa. Perheeseemme kuuluu 5 henkilöä, joista kaksi on aikuista ja kolme on kouluikäisiä. Peilaan kirjoituksissani teoreettista tietoa omiin kulutuspäätöksiimme ja pyrin samalla oppimaan jotain uutta. Olen aina ollut ns. tarkanmarkan kuluttaja ja pyrkinyt tekemään edullisia kulutus