Rahakaruselli

  Meillä oli vuonna 2020 varattuna Lontoon matka koko perheelle, joka peruuntui koronarajoitusten vuoksi. Vasta nyt tuli tilaisuus varata matka uudestaan, sillä lapsella oli harrastuksen kisat Lontoon reunamilla. Sen sijaan, että olisimme lähteneet matkaan vain tytön kanssa kahdestaan, päätimme lähteä koko viisihenkinen perhe viiden päivän lomalle. Varasimme lentoliput Ryanairilta ja hotellin hotels.comista jo maaliskuussa, joten saimme ne suhteellisen edulliseen hintaan. Stanstedin lentokentältä matkustimme bussilla Lontoon keskustaan, jonne oli melkein kahden tunnin matka. Sattumalta varasimme saman hotellin eli Hotel Hilton Metropolen nyt kuin silloin vuosia sitten meillä oli jo varattuna. Hotels.com-sivuston kautta meillä oli käyttämättä yksi palkintoyö, joten hyödynsimme sen tämän matkan ostossa. Hotelli oli siisti, palvelu moitteetonta ja sijainti meidän kannaltamme hyvä. Hotellilta oli kävelymatka Hyde Parkiin, Oxford streetille ja Buckinghamin palatsille. Toki saimme huoneen ns

Maailmantalous perustuu kuluttamiseen eli uusien tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen. Perusajatus on, että kuluttaja tienaa rahaa, jonka kuluttaa haluamaansa kohteeseen. Kuluttaja saa siis kaiken tarvitsemansa kuluttamisen kautta. Osa kuluttajan kulutuskohteista on välttämättömiä ja toiset ei. Viime aikoina on oltu huolissaan hallituksen leikkausten, veron kiristysten ja inflaation vuoksi suomalaisten ostovoimasta eli suomalaisten kyvystä kuluttaa. Kuluttaminen siis pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Googletin sanan kuluttaja ja lähes ensimmäinen googlen antama määritelmä kuluttajalle on ”kuluttajia ovat kaikki ne lajit, jotka käyttävät toisia lajeja ravintonaan.” Määritelmä jatkaa, että kuluttajia on kahdenlaisia, lihansyöjät ja kasvinsyöjät. Eli jo esi-ihmiset olivat kuluttajia. Joskus saattaa kuulla ajatuksia elämästä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella jättämällä ostamatta hyödykkeitä ja dyykkaamalla ruokansa. No, edellä mainitun määritelmän mukaan kukaan meistä ei

Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen? Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja pa