Rahakaruselli

Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen? Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja pa

  Suomen valtion talous on kasvanut reaalisesti viimeksi vuonna 2007 ja julkisen velan suhde BKT:hen on lähes kaksinkertainen verrattuna Ruotsiin. Julkinen talous pyörii pääsääntöisesti velkarahalla, jonka korot ovat nousseet reippaasti Euroopan keskuspankin ohjauskoron noston vuoksi. Tämä merkitsee sitä, että valtion tulee ottaa lisää velkaa maksaakseen vanhan velan korkoja. Jokainen kotitaloutensa budjettia tekevä ymmärtää, ettei ole kovin kestävää maksaa vanhan luoton korkoja uudella luotolla. Toki velanoton taustalla on ollut myös selityksenä Ukrainan sota, Energiakriisi ja Korona-kriisi, mutta varsin tärkeitä talouden sopeutustoimia jäi viime vuosina valtiontalouteen tekemättä. Korkojen nousu on todellinen uhka hitaan talouskasvun Suomessa. Suomessa työllisyys laahaa Pohjoismaita perässä, vaikka työllisyys on parantunut viime vuosien aikana. Työttömyysaste vuonna 2023 on 7,1% ja työllisyysaste 73,8%. Ongelmana on työvoiman saatavuusongelmat sekä työikäisen väestön väheneminen yl

  Kulutusyhteiskunta perustuu siihen, että ihmiset ostavat palveluita, hyödykkeitä ja materiaa. Kansantalous pyörii parhaiten, kun ihmisillä on ostovoimaa eli rahaa kuluttaa. Yritysten kasvu nojaa ihmisten lisääntyneeseen kuluttamiseen. Lisärahalla palkataan lisätyövoimaa tai tehdään investointeja tavoitteena saada ihmiset kuluttamaan lisää. Suomen talouskasvun tae on ihmisten työllistyminen Suomessa eli Suomessa tuotettujen tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostaminen erityisesti ulkomailla, mutta myös kotimarkkinoilla. Kulutusyhteiskunta alkoi muodostua teollistumisen myötä 1800-luvulla. Ihmisten elintaso nousi ja mahdollisti kuluttamisen muuhunkin kuin välttämättömään. Kaupungistuminen muutti ihmisten elämäntapaa, sillä ihmiset työskentelivät yhä useammin kodin ulkopuolella ja vapaa-aikaa vietettiin kuluttaen esimerkiksi elokuvissa, ravintoloissa tai ostoksilla. 1800-luvun kuluttaminen yhdistyy keskiluokkaisuuteen ja kulutuksella pyrittiinkin tavoittelemaan keskiluokkaista e