Hallitukset leikkaukset ja veronkiristykset. Mikä niistä kolahtaa eniten meidän kotitalouteen?
Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen?
Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja palveluita. Toisaalta arvonlisäveron nosto vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin kotitalouksiin ja siinä mielessä "reilua".
Toiseksi suurin vaikutus tulee varmasti olemaan sähköautoveron nousulla. Sähköautoilu on varsin edullista verrattuna bensa-autoiluun sähkönhinnan noususta huolimatta. Vuosiveron nousu ei juurikaan vaikuta sähköautoilun edullisuuteen mutta kuitenkin kyseessä on ylimääräinen kuluerä, joka koituu kotitaloutemme maksettavaksi. Hallituksen verotustoimet tässä asiassa on ristiriidassa vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Mikäli haluamme autokannan sähköistyvän, tulisi sähköautoiluun kannustaa.
Makeisveron nousulla tulee olemaan vaikutus meidän perheen kulutustottumuksiin. Arvonlisävero makeisten suhteen nousi varsin paljon 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Se tarkoittaa, että jos ostat viikoittain 3€ karkkipussin vuoden ajan, maksat 15,60 euroa enemmän makeisista vuositasolla kuin ennen. Hallitus nosti myös muita haittaveroja, kuten tupakan arvolisäveroa. Vaikka haittaveroista makeisvero vaikuttaa meidän kotitalouteen, suhtaudun tähän veronnousuun myönteisesti. En tiedä, onko veronnousulla vaikutusta kotitalouksien kulutustottumuksiin. Toivottavasti on.
No, miten aion toimia kulujen noustessa. Seuraan budjetista kuluttamista ja pohdin entistä tarkemmin tehtäviä hankintoja. Vähennän palveluiden, kuten kampaajapalveluiden, käyttöä. Jatkossa jos kävin kerran kahdessa kuukaudessa kampaajalla, käyn kerran kolmessa kuukaudessa. Vaatehankinnat pohdin huolella ja ostan mahdollisuuksien mukaan käytettynä. Autoilua pyrimme vähentämään lisäämällä kävellen ja pyöräillen kulkemista. Selvitämme myös aktiivisemmin kimppakyytimahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia liikkua julkisilla. Makeisten syöntiä tulemme vähentämään. Se on jo terveysteko.
Oppositiosta on esitetty hallituksen toimien vaikuttavan eniten pienituloisten asemaan. Näinhän se voi olla. On selvää, että pienituloisten kulutus kohdistuu enemmän välttämättömyyksiin. Hallituksen säästötoimet vaikuttavat kuitenkin ihan kaikkiin suomalaisiin. Lakoonisesti voisi todeta, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijöiden viime vuoden palkankorotukset peritään nyt takaisin veronkorotuksina. Huolena on, että inflaation, veronkorotusten ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi suomalaiset alkavat vähentämään kulutustaan liikaa ja taantuma syvenee. Selvää on, että kaikkien tulee sopeuttaa talouttaan. Omasta taloudesta on kuitenkin pidettävä huolta. Jokaisen tulee kuluttaa niin, että siihen on varaa ja on mahdollisuus säästää. Toivottavasti emme näe konkurssiaaltoa vaan Suomen vienti ja talous lähtee kasvuun.