Rahakaruselli

Maailmantalous perustuu kuluttamiseen eli uusien tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen. Perusajatus on, että kuluttaja tienaa rahaa, jonka kuluttaa haluamaansa kohteeseen. Kuluttaja saa siis kaiken tarvitsemansa kuluttamisen kautta. Osa kuluttajan kulutuskohteista on välttämättömiä ja toiset ei. Viime aikoina on oltu huolissaan hallituksen leikkausten, veron kiristysten ja inflaation vuoksi suomalaisten ostovoimasta eli suomalaisten kyvystä kuluttaa. Kuluttaminen siis pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Googletin sanan kuluttaja ja lähes ensimmäinen googlen antama määritelmä kuluttajalle on ”kuluttajia ovat kaikki ne lajit, jotka käyttävät toisia lajeja ravintonaan.” Määritelmä jatkaa, että kuluttajia on kahdenlaisia, lihansyöjät ja kasvinsyöjät. Eli jo esi-ihmiset olivat kuluttajia. Joskus saattaa kuulla ajatuksia elämästä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella jättämällä ostamatta hyödykkeitä ja dyykkaamalla ruokansa. No, edellä mainitun määritelmän mukaan kukaan meistä ei

Olimme haaveilleet pidemmästä Euroopan reissusta jo vuosia. Pohdimme eri matkustusvaihtoehtoja lentokoneesta junaan, mutta päädyimme ekologisista ja käytännöllisistä syistä matkustamaan sähköautolla. Päätöksentekoon vaikutti myös se, että meitä matkasi viisihenkinen perhe ja otimme myös koiramme matkalle mukaan. Teimme siis kesällä 2023 roadtripin Eurooppaan määränpäänä Italian Gardajärvi. Matka kesti lähes kaksi viikkoa. Päädyimme mukavuussyistä yöpymään hotelleissa matkan varrella, mutta Gardajärveltä vuokrasimme huoneiston. Varasimme siis hotellihuoneet etukäteen. Ruokailuiden suhteen päätimme syödä hotelleissa aina aamupalat, kerran päivässä ”ulkona” ja kertaalleen kaupasta hakemaamme evästä. Matka-autonamme oli Tesla model Y. Latasimme autoa ainoastaan Teslan omilla latausasemilla. Latausaikoina kävimme syömässä, jaloittelemassa tai ostoksilla. Voisi sanoa, että auton lataus oli aina meitä aiemmin valmiina, joten matkantekoa lataukset eivät hidastaneet. Lähdimme siis Turusta i

Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen? Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja pa

Suomalaisille taloudellinen hyvinvointi muodostuu monesti arkisista pidetyistä asioista. Taloudellinen hyvinvointi kattaa mm. kyvyn selviytyä välttämättömistä arjen kuluista ja siitä, ettei tarvitse murehtia raha-asioita päivittäin. Säästöpankkiryhmän teettämän Säästämisbarometrin 2023 mukaan suomalaisista 83 prosenttia piti säästämistä ja sijoittamista tärkeänä, mikä on varsin suuri luku. Kyselyyn vastaajista joka neljäs oli huolissaan rahojensa riittävyydestä. Säästämisbarometrin vastauksista laaditaan ns. taloudellinen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan rahan lisäksi myös psykologista puolta. Suomalaisten taloudellisen ahdingon lisääntyminen jatkuu edellisvuodesta. Naiset kokevat miehiä enemmän taloudellista ahdinkoa, kuten myös pienituloiset. Kotitalouksien säästöaste oli 0,6 prosenttia vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. No miksi säästäminen on tärkeää? Tarkastelen asiaa yksilön sekä yhteiskunnan näkökulmasta. Somea selatessa useasti esitetään säästämisen ja sijoittamisen

Kuten yleisesti on tiedossa, inflaatio vaikuttaa kuluttajien ja kotitalouksien ostovoimaan. Elintarvikkeiden hinnat ovat tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä. Foodwatch kiinnitti huomiota viime vuosien Yhdysvalloista Eurooppaan kantautuneeseen tuotteiden manipulaatioon liittyvään käytäntöön eli cheapflaatioon. Kyseessä on siis tuotteiden laadun heikentäminen ja usein myös tuotteen hinnan nousu. Valmistajat siis muokkaavat reseptiään niin, että vaihtavat jonkin ainesosista halvempaan ja usein huonolaatuisempaan vaihtoehtoon. Usein heikennys on ravitsemuksellista eli vaikutus tapahtuu energiasisältöön tai ulkonäköön, makuun ja hajuun. Muutokset saatavat nostaa tuotteen litra- tai kilohintaa. Kuluttaja siis menettää, monesti tietämättään, sekä hinnasta ja laadusta. Foodwatch löysi cheapflaation merkkejä kuudesta eri tuotteesta. Vertailut tehtiin Ranskassa. Esimerkiksi Milkan suklaakekseihin oli lisätty palmuöljyn määrää aikojen saatossa. Foodwatch pitää palmuöljyn lisäämistä tuotteen la

  Kulutusyhteiskunta perustuu siihen, että ihmiset ostavat palveluita, hyödykkeitä ja materiaa. Kansantalous pyörii parhaiten, kun ihmisillä on ostovoimaa eli rahaa kuluttaa. Yritysten kasvu nojaa ihmisten lisääntyneeseen kuluttamiseen. Lisärahalla palkataan lisätyövoimaa tai tehdään investointeja tavoitteena saada ihmiset kuluttamaan lisää. Suomen talouskasvun tae on ihmisten työllistyminen Suomessa eli Suomessa tuotettujen tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostaminen erityisesti ulkomailla, mutta myös kotimarkkinoilla. Kulutusyhteiskunta alkoi muodostua teollistumisen myötä 1800-luvulla. Ihmisten elintaso nousi ja mahdollisti kuluttamisen muuhunkin kuin välttämättömään. Kaupungistuminen muutti ihmisten elämäntapaa, sillä ihmiset työskentelivät yhä useammin kodin ulkopuolella ja vapaa-aikaa vietettiin kuluttaen esimerkiksi elokuvissa, ravintoloissa tai ostoksilla. 1800-luvun kuluttaminen yhdistyy keskiluokkaisuuteen ja kulutuksella pyrittiinkin tavoittelemaan keskiluokkaista e

Välttämättömyyskuluttaminen ja vähimmäistoimeentulo nousevat mediassa esiin aika ajoin. Nyt varsinkin hallituksen tehdessä sopeuttamistoimia valtion budjettiin mm. leikkaamalla työttömyysetuutta ja asumistukea, on puhuttu paljon vähimmäistuloilla elävien tippumisesta toimeentulotuelle ja köyhyyteen.  On myös todettu, että inflaation seurauksena vähimmäistuloilla eläminen ei olisi enää ole mahdollista sekä välttämättömät hyödykkeet ja elintarvikkeet jäävät köyhiltä kauppojen hyllyille. Keväällä keskustelussa on ollut myös hallituksen lisäleikkaukset valtion budjettiin ja verokorotukset mm. ruuan arvolisäveroon. Tulojen merkitys välttämättömyyskuluttamiseen korostuu erityisesti pienituloisten kohdalla, sillä heidän kulutuksensa kohdistuu muita tuloryhmiä enemmän välttämättömyyskuluttamiseen. No mikä sitten on välttämättömyyskuluttamista eli hyödykkeet ja tavarat, joita ilman ei voi elää? Pohdinta välttämättömyyskuluttamisesta sekä sen sisällöistä ja tasosta on ollut klassinen aihe kulu