Rahakaruselli

Maailmantalous perustuu kuluttamiseen eli uusien tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen. Perusajatus on, että kuluttaja tienaa rahaa, jonka kuluttaa haluamaansa kohteeseen. Kuluttaja saa siis kaiken tarvitsemansa kuluttamisen kautta. Osa kuluttajan kulutuskohteista on välttämättömiä ja toiset ei. Viime aikoina on oltu huolissaan hallituksen leikkausten, veron kiristysten ja inflaation vuoksi suomalaisten ostovoimasta eli suomalaisten kyvystä kuluttaa. Kuluttaminen siis pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Googletin sanan kuluttaja ja lähes ensimmäinen googlen antama määritelmä kuluttajalle on ”kuluttajia ovat kaikki ne lajit, jotka käyttävät toisia lajeja ravintonaan.” Määritelmä jatkaa, että kuluttajia on kahdenlaisia, lihansyöjät ja kasvinsyöjät. Eli jo esi-ihmiset olivat kuluttajia. Joskus saattaa kuulla ajatuksia elämästä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella jättämällä ostamatta hyödykkeitä ja dyykkaamalla ruokansa. No, edellä mainitun määritelmän mukaan kukaan meistä ei

Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen? Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja pa

Kuten yleisesti on tiedossa, inflaatio vaikuttaa kuluttajien ja kotitalouksien ostovoimaan. Elintarvikkeiden hinnat ovat tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä. Foodwatch kiinnitti huomiota viime vuosien Yhdysvalloista Eurooppaan kantautuneeseen tuotteiden manipulaatioon liittyvään käytäntöön eli cheapflaatioon. Kyseessä on siis tuotteiden laadun heikentäminen ja usein myös tuotteen hinnan nousu. Valmistajat siis muokkaavat reseptiään niin, että vaihtavat jonkin ainesosista halvempaan ja usein huonolaatuisempaan vaihtoehtoon. Usein heikennys on ravitsemuksellista eli vaikutus tapahtuu energiasisältöön tai ulkonäköön, makuun ja hajuun. Muutokset saatavat nostaa tuotteen litra- tai kilohintaa. Kuluttaja siis menettää, monesti tietämättään, sekä hinnasta ja laadusta. Foodwatch löysi cheapflaation merkkejä kuudesta eri tuotteesta. Vertailut tehtiin Ranskassa. Esimerkiksi Milkan suklaakekseihin oli lisätty palmuöljyn määrää aikojen saatossa. Foodwatch pitää palmuöljyn lisäämistä tuotteen la