Rahakaruselli

Kuten yleisesti on tiedossa, inflaatio vaikuttaa kuluttajien ja kotitalouksien ostovoimaan. Elintarvikkeiden hinnat ovat tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä. Foodwatch kiinnitti huomiota viime vuosien Yhdysvalloista Eurooppaan kantautuneeseen tuotteiden manipulaatioon liittyvään käytäntöön eli cheapflaatioon. Kyseessä on siis tuotteiden laadun heikentäminen ja usein myös tuotteen hinnan nousu. Valmistajat siis muokkaavat reseptiään niin, että vaihtavat jonkin ainesosista halvempaan ja usein huonolaatuisempaan vaihtoehtoon. Usein heikennys on ravitsemuksellista eli vaikutus tapahtuu energiasisältöön tai ulkonäköön, makuun ja hajuun. Muutokset saatavat nostaa tuotteen litra- tai kilohintaa. Kuluttaja siis menettää, monesti tietämättään, sekä hinnasta ja laadusta. Foodwatch löysi cheapflaation merkkejä kuudesta eri tuotteesta. Vertailut tehtiin Ranskassa. Esimerkiksi Milkan suklaakekseihin oli lisätty palmuöljyn määrää aikojen saatossa. Foodwatch pitää palmuöljyn lisäämistä tuotteen la

  Suomen valtion talous on kasvanut reaalisesti viimeksi vuonna 2007 ja julkisen velan suhde BKT:hen on lähes kaksinkertainen verrattuna Ruotsiin. Julkinen talous pyörii pääsääntöisesti velkarahalla, jonka korot ovat nousseet reippaasti Euroopan keskuspankin ohjauskoron noston vuoksi. Tämä merkitsee sitä, että valtion tulee ottaa lisää velkaa maksaakseen vanhan velan korkoja. Jokainen kotitaloutensa budjettia tekevä ymmärtää, ettei ole kovin kestävää maksaa vanhan luoton korkoja uudella luotolla. Toki velanoton taustalla on ollut myös selityksenä Ukrainan sota, Energiakriisi ja Korona-kriisi, mutta varsin tärkeitä talouden sopeutustoimia jäi viime vuosina valtiontalouteen tekemättä. Korkojen nousu on todellinen uhka hitaan talouskasvun Suomessa. Suomessa työllisyys laahaa Pohjoismaita perässä, vaikka työllisyys on parantunut viime vuosien aikana. Työttömyysaste vuonna 2023 on 7,1% ja työllisyysaste 73,8%. Ongelmana on työvoiman saatavuusongelmat sekä työikäisen väestön väheneminen yl

  Kulutusyhteiskunta perustuu siihen, että ihmiset ostavat palveluita, hyödykkeitä ja materiaa. Kansantalous pyörii parhaiten, kun ihmisillä on ostovoimaa eli rahaa kuluttaa. Yritysten kasvu nojaa ihmisten lisääntyneeseen kuluttamiseen. Lisärahalla palkataan lisätyövoimaa tai tehdään investointeja tavoitteena saada ihmiset kuluttamaan lisää. Suomen talouskasvun tae on ihmisten työllistyminen Suomessa eli Suomessa tuotettujen tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostaminen erityisesti ulkomailla, mutta myös kotimarkkinoilla. Kulutusyhteiskunta alkoi muodostua teollistumisen myötä 1800-luvulla. Ihmisten elintaso nousi ja mahdollisti kuluttamisen muuhunkin kuin välttämättömään. Kaupungistuminen muutti ihmisten elämäntapaa, sillä ihmiset työskentelivät yhä useammin kodin ulkopuolella ja vapaa-aikaa vietettiin kuluttaen esimerkiksi elokuvissa, ravintoloissa tai ostoksilla. 1800-luvun kuluttaminen yhdistyy keskiluokkaisuuteen ja kulutuksella pyrittiinkin tavoittelemaan keskiluokkaista e

  Ruoka on suurimmassa osassa kotitaloutta yksi isommista kulueristä. Vuonna 2023 moni pelästyi ruuan hinnannousukehitystä, jolloin ruokakorin hinta nousi keväällä 2023 yli 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuodesta 2023 hinnannousu hidastui ja tammikuussa 2024 ruuan hinta nousi verrattuna joulukuuhun 2023 0,83 prosenttia sekä verrattuna viime vuoden takaiseen 1,6 prosenttia. K-ryhmä ilmoitti helmikuun 2024 puolivälissä laskevansa kaikkien K-menu tuotteidensa hintaa. Lidl puolestaan vastasi tähän alentamalla lähes 300 tuotteen hintaa helmikuun 2024 lopussa. S-ryhmä on tehnyt hinnan alennusta 400 tuotteen osalta jo vuoden 2024 alussa. Hinnan alennukset ovat kohdistuneet kauppojen omiin ja hintaryhmän alimpiin tuotteisiin. Esimerkiksi kymmenen prosentin alennus kahden euron tuotteessa tarkoittaa 20 sentin alennusta. Nähtäväksi jää lähtevätkö kaupat hintakilpailuun ja elintarvikkeiden hinnat lähtevät laskuun. Työpaikan kahvipöytäkeskustelussa vuosia sitten kuulin sukulaisest

Kohtuullisen elämän määritelmiä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin. Yhden välttämättömyys on toisen luksus. Eroja kohtuulliseen elämään on eri maiden välillä ja jo ihan Suomen sisälläkin. Eri ikäiset määrittävät eri tavoin kohtuullisen elämän kuin nuoremmat. Samoin tulot ja henkilön oma historia vaikuttavat määrittelyyn. Suuret ikäluokat ovat eläneet lapsuutensa aikana, jolloin sota oli runnellut Suomea, sisävessat olivat luksusta ja kaikesta oli puute. Ja jos mennään 1800-luvulle asti, Suomi oli lähes kehitysmaa ja ihmiset taistelivat joka päivä eloonjäämisestään ja ruuasta. Välttämättömyyskuluttaminen on hyvin lähellä ajatusta kohtuullisesta elämästä. Mitä ihminen siis tarvitsee elääkseen ja paljonko rahaa sitä varten tulisi olla? Vaikka osittain kyseessä on elintapa ja mielipide erot on kohtuullisen elämän viitebudjetteja laadittu vähimmäisturvan ja köyhyysrajan määrittämisen tueksi. Viitebudjetit ovat aina esimerkinomaisia, viitteellisiä kuten nimikin jo sanoo eli kyseessä on l