Rahakaruselli

Maailmantalous perustuu kuluttamiseen eli uusien tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen. Perusajatus on, että kuluttaja tienaa rahaa, jonka kuluttaa haluamaansa kohteeseen. Kuluttaja saa siis kaiken tarvitsemansa kuluttamisen kautta. Osa kuluttajan kulutuskohteista on välttämättömiä ja toiset ei. Viime aikoina on oltu huolissaan hallituksen leikkausten, veron kiristysten ja inflaation vuoksi suomalaisten ostovoimasta eli suomalaisten kyvystä kuluttaa. Kuluttaminen siis pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Googletin sanan kuluttaja ja lähes ensimmäinen googlen antama määritelmä kuluttajalle on ”kuluttajia ovat kaikki ne lajit, jotka käyttävät toisia lajeja ravintonaan.” Määritelmä jatkaa, että kuluttajia on kahdenlaisia, lihansyöjät ja kasvinsyöjät. Eli jo esi-ihmiset olivat kuluttajia. Joskus saattaa kuulla ajatuksia elämästä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella jättämällä ostamatta hyödykkeitä ja dyykkaamalla ruokansa. No, edellä mainitun määritelmän mukaan kukaan meistä ei

Olimme haaveilleet pidemmästä Euroopan reissusta jo vuosia. Pohdimme eri matkustusvaihtoehtoja lentokoneesta junaan, mutta päädyimme ekologisista ja käytännöllisistä syistä matkustamaan sähköautolla. Päätöksentekoon vaikutti myös se, että meitä matkasi viisihenkinen perhe ja otimme myös koiramme matkalle mukaan. Teimme siis kesällä 2023 roadtripin Eurooppaan määränpäänä Italian Gardajärvi. Matka kesti lähes kaksi viikkoa. Päädyimme mukavuussyistä yöpymään hotelleissa matkan varrella, mutta Gardajärveltä vuokrasimme huoneiston. Varasimme siis hotellihuoneet etukäteen. Ruokailuiden suhteen päätimme syödä hotelleissa aina aamupalat, kerran päivässä ”ulkona” ja kertaalleen kaupasta hakemaamme evästä. Matka-autonamme oli Tesla model Y. Latasimme autoa ainoastaan Teslan omilla latausasemilla. Latausaikoina kävimme syömässä, jaloittelemassa tai ostoksilla. Voisi sanoa, että auton lataus oli aina meitä aiemmin valmiina, joten matkantekoa lataukset eivät hidastaneet. Lähdimme siis Turusta i

Hallitus esitti tiistaina 16.4.2024 joukon erilaisia sopeutustoimia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja tasapainoon. Moni toimista tuntuu kotitalouksien kukkarossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Leikkaukset on sanottu kohdistuneen eniten opiskelijoihin ja työttömiin. Jäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia sopeutustoimilla on meidän viiden hengen lapsiperheen kotitalouteen? Suurin vaikutus tulee varmasti olemaan yleisen arvolisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on muistettava, että viime vuodet hinnat ovat olleet nousussa ja reaalipalkat laskussa. Yleinen arvonlisävero koetteleekin eniten ns. ylimääräistä kuluttamista, vastaavasti ruuan arvolisäveron voisi katsoa kurittavan nimenomaan välttämättömyyskuluttamista. Kampaajakäynnit tai vaateostot ovat jatkossa ainakin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpia. Perheessä, jossa on useampi kouluikäinen lapsi se merkitsee varsin merkittävää uutta kuluerää. Kasvaville lapsille tulee ostaa vaatteita, tavaroita ja pa

  Lapsen elatus ja siihen liittyvät maksut herättävät paljon keskustelua, varsinkin kun eronneet vanhemmat ovat erimielisiä elatusavun määrästä. Monesti saattaa olla käsitys, että lapsen elatusmaksut ovat ikään kuin entiselle puolisolle tulevaa rahaa, mikä ei pidä paikkaansa. Kyseessä on lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhemman velvollisuus tarjota se. Samalla tavoin kuin lapsella on oikeus tavata erossa asuvaa vanhempaansa ei niinkään vanhemman oikeus tavata erossa asuvaa lastaan. Lapsen elatukseen osallistuvat molemmat vanhemmat kykynsä mukaan. Lapsen oikeus riittävään elatukseen perustuu lakiin lapsen elatuksesta. Lapsen elatus käsittää lapsen aineelliset ja henkiset tarpeet, lapsen tarvitseman hoivan ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Saman lain mukaan vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon vanhempien ikä, työkyky, mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvas

Suomalaisille taloudellinen hyvinvointi muodostuu monesti arkisista pidetyistä asioista. Taloudellinen hyvinvointi kattaa mm. kyvyn selviytyä välttämättömistä arjen kuluista ja siitä, ettei tarvitse murehtia raha-asioita päivittäin. Säästöpankkiryhmän teettämän Säästämisbarometrin 2023 mukaan suomalaisista 83 prosenttia piti säästämistä ja sijoittamista tärkeänä, mikä on varsin suuri luku. Kyselyyn vastaajista joka neljäs oli huolissaan rahojensa riittävyydestä. Säästämisbarometrin vastauksista laaditaan ns. taloudellinen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan rahan lisäksi myös psykologista puolta. Suomalaisten taloudellisen ahdingon lisääntyminen jatkuu edellisvuodesta. Naiset kokevat miehiä enemmän taloudellista ahdinkoa, kuten myös pienituloiset. Kotitalouksien säästöaste oli 0,6 prosenttia vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. No miksi säästäminen on tärkeää? Tarkastelen asiaa yksilön sekä yhteiskunnan näkökulmasta. Somea selatessa useasti esitetään säästämisen ja sijoittamisen