Miten lapsen elatusapu määräytyy?

 

Lapsen elatus ja siihen liittyvät maksut herättävät paljon keskustelua, varsinkin kun eronneet vanhemmat ovat erimielisiä elatusavun määrästä. Monesti saattaa olla käsitys, että lapsen elatusmaksut ovat ikään kuin entiselle puolisolle tulevaa rahaa, mikä ei pidä paikkaansa. Kyseessä on lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhemman velvollisuus tarjota se. Samalla tavoin kuin lapsella on oikeus tavata erossa asuvaa vanhempaansa ei niinkään vanhemman oikeus tavata erossa asuvaa lastaan.

Lapsen elatukseen osallistuvat molemmat vanhemmat kykynsä mukaan. Lapsen oikeus riittävään elatukseen perustuu lakiin lapsen elatuksesta. Lapsen elatus käsittää lapsen aineelliset ja henkiset tarpeet, lapsen tarvitseman hoivan ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Saman lain mukaan vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon vanhempien ikä, työkyky, mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

Vanhempi voidaan siis velvoittaa maksamaan alle 18-vuotiaalle lapselle elatusapua, jos hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan tai lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhemman tai huoltajan luona. Lapsen elatusmaksuista tuleen myös huolehtia, vaikkei lapsi asu kummankaan vanhemman luona.

Lapselle maksettavan elatusavun määrä vahvistetaan joko vanhempien sopimana lapsen asuinpaikan hyvinvointialueen lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen tuomiolla. Elatusapua koskeva vanhempien sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi: lapsen ja vanhemman henkilötiedot, elatusavun määrä, elatusavun maksun alku- ja päättymispäivämäärä, milloin elatusapuerät erääntyvät maksettaviksi ja kenelle elatusapu on maksettava. Mikäli vanhemmat eivät asiasta pääse yksimielisyyteen, asian ratkaisee tuomioistuin.

Mikä sitten on kohtuullinen elatusavun määrä? Kuten edellä kerroin, lapsen elatustuen määrään vaikuttaa vanhemman elatuskyky. Ajoittain näkee määritelmiä, ettei lapsen elintaso saa kohtuuttomasti laskea vanhempien eron myötä. Elatusavun suuruutta laskettaessa lähtökohtana on sopimuksen tekohetkellä vallitsevat olosuhteet. Jos vanhemman kuukausitulot vaihtelevat, kuukausituloina pidetään yhtä kahdestoistaosaa niistä tuloista, joita hänen arvioidaan saavan vuoden aikana. Lapsen elatustuen määrään luonnollisesti vaikuttaa myös lapsen ikä ja tästä syystä elatustuen määrää tulee lapsen kasvaessa aina ajoittain tarkistaa.

Lapsen elatustuen määrää arvioitaessa otetaan huomioon lapsen yleiset ja erityiset kustannukset. Yleiset kustannukset ovat esimerkiksi ravintokulut, vaatekulut, henkilökohtainen hygienia, harrastuskulut, lapsen osuus kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista sekä matkoista. Yleisten kustannusten määränä pidetään 0–6-vuotiaalla lapsella 250€/kk, 7-12-vuotiaalla lapsella 290€/kk ja 13-17-vuotiaalla lapsella 390€/kk.

Erityiset kustannukset, kuten lapsen osuus asumiskustannuksista, päivähoitomaksut, koulutuskustannukset tai erityisestä harrastuksesta aiheutuvat kustannukset määritetään aina erikseen. Lapsen asumiseen liittyviin kustannuksiin vaikuttaa perheessä asuvien lasten lukumäärä (huomioon otetaan vai lapsen kanssa asuvan vanhemman omat lapset). Esimerkiksi, jos asunnossa asuu yksi lapsi, hänen osuutensa asumiskustannuksista on 23%, kaksi lasta 19% ja kolme lasta 16%. Päivähoitokulut otetaan huomioon sellaisina kuin ne päivähoidosta laskutetaan. Erityisestä harrastuksesta aiheutuviin kustannuksiin otetaan huomioon se, onko etävanhempi ollut mukana päättämässä harrastuksen aloittamisesta ja ovatko kustannukset perusteltuja ja kohtuullisia, kun otetaan huomioon lapsen taipumukset ja toivomukset.

Vanhemman elatuskyvyn arvioinnissa otetaan huomioon vanhemman tulot sekä mahdollisuus hankkia tuloja sekä varallisuus. Tuloina huomioidaan mm. palkkatulot, pääomatulot, eläkkeet ja työttömyyspäiväraha. Suorituksina, joita ei pidetä tuloina ovat esimerkiksi toimeentulotuki, opiskelijan asuntolaina ja yleinen asumistuki. Myös vanhemman varallisuus, joka on muuta kuin perusturvaan kuuluvaa varallisuutta, otetaan huomioon vanhemman elatuskykyä lisäävänä.

Elatuskyvyn arvioinnissa otetaan myös huomioon vanhemman elinkustannukset, kuten ravintokulut, vaatekulut ja harrastustoiminta. Yleisten asumiskustannusten määränä pidetään yksinasuvalla tai yksinhuoltajan osalla 500 €/kk ja parisuhteessa asuvan osalta 420€/kk. Jos vanhemman kanssa asuu hänen muita lapsiaan, hän saa tehdä jokaisen lapsen osalta elatusvähennyksen. Se on aiemmin kertomani lapsen elatuksesta aiheutuvien yleisten kustannusten määrä, josta kuitenkin vähennetään elatusapu, elatustuki ja perhe-eläke, jota lapsi saa tai jota hänellä olisi oikeus saada.

Yhden lapsen elatusavun määrä lasketaan seuraavalla kaavalla:

                      EK

E= LT x ________________

                 EK +LK

E= elatusavun määrä

LT = lapsen elatuksen tarve

EK = lapsen erossa asuvan vanhemman elatuskyky

LK = lapsen kanssa asuvan vanhemman elatuskyky

Lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä. Kustannukset otetaan huomioon halvimman matkustustavan kustannusten mukaan. Vähennyksen enimmäismäärä on 100€/lapsi. Jos lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lastan luonaan, lapsen elatusavun määrästä tehdään vähennyksiä. Lähtökohtana on luonapitovuorokausien määrä. Jos luonapitovuorokausia on alle 7 vuorokautta kuukaudessa, ei tule vähennyksiä. Jos luonapitovuorokausia kuukaudessa on 7-9 vrk, vähennyksiä tulee lapsen ikähuomioiden 26-31€. Luonapitovuorokausien kasvaessa kasvavat myös tehtävät vähennykset.

Jos vanhempien tulot ovat samansuuruiset ja lapsi on vuoroasuja, elatussopimusta tehdään harvemmin. Tällöin vanhemmat ajattelevat molempien yhteisvastuullisesti huolehtivan lapsen kuluista. Jos vanhempien tuloero on pieni, voivat vanhemmat sopia, että lapsilisä menee pienempituloisen tilille. Jos toinen vanhemmista maksaa selvästi enemmän lapsen elämään liittyviä kuluja elatussopimus kannattaa tehdä.

Mikäli lapsi on vuoroasuja ja vanhemmilla on erilaiset elatuskyvyt, voidaan suuremman elatuskyvyn vanhempi vahvistaa maksamaan lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi huolehtii lapsen jokapäiväisesti elatuksesta yhtä laajasti. Myös mikäli toinen vanhemmista maksaa lapsen erityisiä kustannuksia yksin täysimääräisesti, kuten päivähoitokuluja, voidaan toinen vanhemmista velvoittaa maksamaan elatusapua lapsen kustannuksista.

Lapsella on oikeus saada Kelasta elatustukea, jos vanhemmilla ei ole riittävää elatuskykyä. Elatusvelvollinen voi saada maksuvapautuksen, mikäli hänen tulonsa ovat enintään 1324,57€/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 331,15€. Täysimääräinen elatustuki lapselle on vuonna 2024 196,02€/kk.

Kenelle elatusapu maksetaan? Osa sopii maksamisesta sen vanhemman tilille, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu. Nuoren kohdalla voivat vanhemmat sopia, että elatusapu tulee suoraan nuoren tilille. Osa vanhemmista ovat perustaneet yhteisen tilin, jonne lapsilisät siirretään sekä yhteisesti sovittu kuukausittainen maksu. Tililtä maksetaan lapsen arjen menot ja suurimmista hankinnoista lapset sopivat tapauskohtaisesti. Tämä edellyttää vanhemmilta kykyä yhteishuoltajuuteen sekä kykyä yhteisesti sopia asioista. Lähtökohta lapsen elatuksesta sopiessa tulisi molemmilla vanhemmilla olla lapsen etu sekä halu turvata lapselle mahdollisimman turvallinen kasvua tukeva ympäristö.