Miten lapsen elatusapu määräytyy?
Lapsen elatus ja siihen liittyvät maksut herättävät paljon keskustelua, varsinkin kun eronneet vanhemmat ovat erimielisiä elatusavun määrästä. Monesti saattaa olla käsitys, että lapsen elatusmaksut ovat ikään kuin entiselle puolisolle tulevaa rahaa, mikä ei pidä paikkaansa. Kyseessä on lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhemman velvollisuus tarjota se. Samalla tavoin kuin lapsella on oikeus tavata erossa asuvaa vanhempaansa ei niinkään vanhemman oikeus tavata erossa asuvaa lastaan.
Lapsen elatukseen osallistuvat molemmat vanhemmat
kykynsä mukaan. Lapsen oikeus riittävään elatukseen perustuu lakiin lapsen
elatuksesta. Lapsen elatus käsittää lapsen aineelliset ja henkiset tarpeet, lapsen
tarvitseman hoivan ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Saman
lain mukaan vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon
vanhempien ikä, työkyky, mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä
olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.
Vanhempi voidaan siis velvoittaa maksamaan alle 18-vuotiaalle lapselle elatusapua, jos hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan tai lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhemman tai huoltajan luona. Lapsen elatusmaksuista tuleen myös huolehtia, vaikkei lapsi asu kummankaan vanhemman luona.
Lapselle maksettavan elatusavun määrä vahvistetaan joko vanhempien sopimana lapsen asuinpaikan hyvinvointialueen lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen tuomiolla. Elatusapua koskeva vanhempien sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi: lapsen ja vanhemman henkilötiedot, elatusavun määrä, elatusavun maksun alku- ja päättymispäivämäärä, milloin elatusapuerät erääntyvät maksettaviksi ja kenelle elatusapu on maksettava. Mikäli vanhemmat eivät asiasta pääse yksimielisyyteen, asian ratkaisee tuomioistuin.
Mikä sitten on kohtuullinen elatusavun määrä? Kuten edellä
kerroin, lapsen elatustuen määrään vaikuttaa vanhemman elatuskyky. Ajoittain
näkee määritelmiä, ettei lapsen elintaso saa kohtuuttomasti laskea vanhempien
eron myötä. Elatusavun suuruutta laskettaessa lähtökohtana on sopimuksen
tekohetkellä vallitsevat olosuhteet. Jos vanhemman kuukausitulot vaihtelevat,
kuukausituloina pidetään yhtä kahdestoistaosaa niistä tuloista, joita hänen
arvioidaan saavan vuoden aikana. Lapsen elatustuen määrään luonnollisesti
vaikuttaa myös lapsen ikä ja tästä syystä elatustuen määrää tulee lapsen kasvaessa
aina ajoittain tarkistaa.
Lapsen elatustuen määrää arvioitaessa otetaan huomioon
lapsen yleiset ja erityiset kustannukset. Yleiset kustannukset ovat esimerkiksi
ravintokulut, vaatekulut, henkilökohtainen hygienia, harrastuskulut, lapsen
osuus kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista sekä matkoista. Yleisten kustannusten
määränä pidetään 0–6-vuotiaalla lapsella 250€/kk, 7-12-vuotiaalla lapsella 290€/kk
ja 13-17-vuotiaalla lapsella 390€/kk.
Erityiset kustannukset, kuten lapsen osuus asumiskustannuksista,
päivähoitomaksut, koulutuskustannukset tai erityisestä harrastuksesta aiheutuvat
kustannukset määritetään aina erikseen. Lapsen asumiseen liittyviin kustannuksiin
vaikuttaa perheessä asuvien lasten lukumäärä (huomioon otetaan vai lapsen kanssa
asuvan vanhemman omat lapset). Esimerkiksi, jos asunnossa asuu yksi lapsi,
hänen osuutensa asumiskustannuksista on 23%, kaksi lasta 19% ja kolme lasta 16%.
Päivähoitokulut otetaan huomioon sellaisina kuin ne päivähoidosta laskutetaan. Erityisestä
harrastuksesta aiheutuviin kustannuksiin otetaan huomioon se, onko etävanhempi
ollut mukana päättämässä harrastuksen aloittamisesta ja ovatko kustannukset
perusteltuja ja kohtuullisia, kun otetaan huomioon lapsen taipumukset ja
toivomukset.
Vanhemman elatuskyvyn arvioinnissa otetaan huomioon
vanhemman tulot sekä mahdollisuus hankkia tuloja sekä varallisuus. Tuloina
huomioidaan mm. palkkatulot, pääomatulot, eläkkeet ja työttömyyspäiväraha.
Suorituksina, joita ei pidetä tuloina ovat esimerkiksi toimeentulotuki,
opiskelijan asuntolaina ja yleinen asumistuki. Myös vanhemman varallisuus, joka
on muuta kuin perusturvaan kuuluvaa varallisuutta, otetaan huomioon vanhemman
elatuskykyä lisäävänä.
Elatuskyvyn arvioinnissa otetaan myös huomioon
vanhemman elinkustannukset, kuten ravintokulut, vaatekulut ja
harrastustoiminta. Yleisten asumiskustannusten määränä pidetään yksinasuvalla
tai yksinhuoltajan osalla 500 €/kk ja parisuhteessa asuvan osalta 420€/kk. Jos
vanhemman kanssa asuu hänen muita lapsiaan, hän saa tehdä jokaisen lapsen
osalta elatusvähennyksen. Se on aiemmin kertomani lapsen elatuksesta
aiheutuvien yleisten kustannusten määrä, josta kuitenkin vähennetään elatusapu,
elatustuki ja perhe-eläke, jota lapsi saa tai jota hänellä olisi oikeus saada.
Yhden lapsen elatusavun määrä lasketaan seuraavalla
kaavalla:
EK
E= LT x ________________
EK +LK
E= elatusavun määrä
LT = lapsen elatuksen tarve
EK = lapsen erossa asuvan vanhemman elatuskyky
LK = lapsen kanssa asuvan vanhemman elatuskyky
Lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset
otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä.
Kustannukset otetaan huomioon halvimman matkustustavan kustannusten mukaan. Vähennyksen
enimmäismäärä on 100€/lapsi. Jos lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lastan
luonaan, lapsen elatusavun määrästä tehdään vähennyksiä. Lähtökohtana on
luonapitovuorokausien määrä. Jos luonapitovuorokausia on alle 7 vuorokautta kuukaudessa,
ei tule vähennyksiä. Jos luonapitovuorokausia kuukaudessa on 7-9 vrk,
vähennyksiä tulee lapsen ikähuomioiden 26-31€. Luonapitovuorokausien kasvaessa kasvavat
myös tehtävät vähennykset.
Jos vanhempien tulot ovat samansuuruiset ja lapsi on vuoroasuja, elatussopimusta tehdään harvemmin. Tällöin vanhemmat ajattelevat molempien yhteisvastuullisesti huolehtivan lapsen kuluista. Jos vanhempien tuloero on pieni, voivat vanhemmat sopia, että lapsilisä menee pienempituloisen tilille. Jos toinen vanhemmista maksaa selvästi enemmän lapsen elämään liittyviä kuluja elatussopimus kannattaa tehdä.
Mikäli lapsi on vuoroasuja ja vanhemmilla on erilaiset elatuskyvyt, voidaan suuremman elatuskyvyn vanhempi vahvistaa maksamaan lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi huolehtii lapsen jokapäiväisesti elatuksesta yhtä laajasti. Myös mikäli toinen vanhemmista maksaa lapsen erityisiä kustannuksia yksin täysimääräisesti, kuten päivähoitokuluja, voidaan toinen vanhemmista velvoittaa maksamaan elatusapua lapsen kustannuksista.
Lapsella on oikeus saada Kelasta elatustukea, jos vanhemmilla
ei ole riittävää elatuskykyä. Elatusvelvollinen voi saada maksuvapautuksen,
mikäli hänen tulonsa ovat enintään 1324,57€/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta
alaikäisestä lapsesta 331,15€. Täysimääräinen elatustuki lapselle on vuonna
2024 196,02€/kk.
Kenelle elatusapu maksetaan? Osa sopii maksamisesta sen vanhemman tilille, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu. Nuoren kohdalla voivat vanhemmat sopia, että elatusapu tulee suoraan nuoren tilille. Osa vanhemmista ovat perustaneet yhteisen tilin, jonne lapsilisät siirretään sekä yhteisesti sovittu kuukausittainen maksu. Tililtä maksetaan lapsen arjen menot ja suurimmista hankinnoista lapset sopivat tapauskohtaisesti. Tämä edellyttää vanhemmilta kykyä yhteishuoltajuuteen sekä kykyä yhteisesti sopia asioista. Lähtökohta lapsen elatuksesta sopiessa tulisi molemmilla vanhemmilla olla lapsen etu sekä halu turvata lapselle mahdollisimman turvallinen kasvua tukeva ympäristö.