Mikä estää säästämistä arjessa? - Todellisuus, tutkimustulokset ja käytännönvinkit

Säästäminen tuntuu monille hankalalta. Vaikka kaikki tietävät, että olisi hyvä laittaa rahaa sivuun, todellisuus arjessa on usein toinen. Käyn tässä kirjoituksessa läpi yleisimmät syyt, jotka estävät säästämistä ja tutkimustuloksia siitä, miksi ne vaikuttavat käyttäytymiseemme. Käytän aineistona myös Rahakaruselli Instagram-seuraajien anonymisoituja vastauksia siitä, mikä heitä estää säästämistä arjessa.

"Minulla ei yksinkertaisesti jää rahaa säästöön kuukauden lopussa."

Yksi yleisimmistä kommenteista, joita ihmiset jakavat anonyymisti esimerkiksi verkkoyhteisöissä. Kulut yksinkertaisesti ylittävät tulot.

"Kuukauden lopussa tilillä ei ole mitään ylimääräistä, vaikka yritän säästää". – Anonyymi kommentti.

Tämä ilmiö tunnetaan tieteessä kulutuslukituksena (spending lock-in). Tutkimukset osoittavat, että ihmiset, joilla on tarkasti rajattu budjetti, päätyvät usein kuluttamaan kaiken käytettävissä olevan rahan, vaikka pieni osa voisi mennä säästöön. (Thaler & Benartzi, 2004)

Vinkki: Automaattinen säästö, eli siirto toiselle tilille heti palkan tullessa voi vähentää tätä ongelmaa.

Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka elävät perustulolla, joka riittää nippa nappa perustarpeisiin. Vaikka tuntuu, ettei enää ole mitään mistä karsia, käy vielä täikammalla läpi omat menot ja kuluerät. Selvittää saako kaikki Kela-etuudet, onko ruokajakelua lähistöllä tai olisiko diakoniasta mahdollisuus saada ruokaan apua.

"Säästäminen tuntuu liian monimutkaiselta."

Monet kokevat, että säästämisen aloittaminen vaatii liikaa suunnittelua ja tietämystä:

"En tiedä, mistä aloittaa – osakkeet, rahastot, pahan päivän puskuri?" – Anonyymi kommentti

Tämä liittyy päätösväsymykseen (decision fatique), joka estää ihmisiä tekemästä järkeviä taloudellisia päätöksiä, vaikka he haluaisivat. Tutkimusten mukaan liian monta vaihtoehtoa tai epäselvä tavoite, johtaa usein siihen, ettei tehdä mitään. (Lyengar & Lepper, 2000)

Vinkki: Aloita yksinkertaisella säästötilillä tai pienellä viikkosummalla indeksirahastoihin. Yksinkertainen tapa toimii paremmin kuin liian monimutkainen järjestelmä.

"Ostaminen tuo iloa heti, säästäminen tuntuu kaukaiselta."

"Kun näen jotain kivaa, haluan ostaa sen heti. Säästäminen tuntuu tylsältä." -Anonyymi kommentti

Tässä toimii hetkellinen palkkio vs. tulevaisuuden palkkio-dynamiikka, johon kognitiotieteilijät viittaavat aikapreferenssin harhana (temporal discouting). Ihmiset ostavat usein välitöntä nautintoa enemmän kuin pitkän aikavälin hyötyä, mikä vaikeuttaa säästämistä. (Frederick, Loewenstein & O´Donoghue, 2002)

Vinkki: Luo pieni palkinto säästämisen yhteyteen, esimerkiksi nauti pienestä hemmotteluhetkestä, kun olet saavuttanut viikoittaisen säästötavoitteen.

Ympäristön ja kulttuurin vaikutus

"Kaikki ystäväni kuluttavat heti, kun saavat rahaa. Tunnen, että minun pitäisi tehdä samoin" -anonyymi kommentti.

Sosiaaliset normit ja vertaispaine vaikuttavat merkittävästi rahankäyttöön. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset kuluttavat enemmän, jos he uskovat muidenkin kuluttavan samalla tavalla. (Banerjee, 1992.)

Vinkki: Keskustele avoimesti ystäviesi tai puolison kanssa rahasta ja kuluttamisesta.

"Taloudelliset shokit estävät säännöllisen säästämisen."

Yllättävät menot, kuten auton korjaus tai lääkärikäynti, voivat hetkellisesti tyhjentää tilin. Monet kommentoivat:

"Säästämistä ei voi suunnitella, kun aina tulee yllätyksiä" -Anonyymi kommentti.

Tätä ilmiötä tukevat tutkimukset, joissa todetaan, että taloudellinen epävarmuus ja pienituloisuus vähentävät säästämisen mahdollisuuksia, vaikka motivaatiota olisikin. (Dynan, Skinner & Zeldes, 2004)

Vinkki: Aloita pienestä puskurirahastosta - vaikka vain 10–20 euroa kuukaudessa. Puskurin avulla estät, ettei yllätykset kaada koko taloutta.

Tarvitsetko apua säästämiseen tai budjetointiin?

Rahakarusellin verkkokaupasta saat apuvälineet säästämisen tueksi. 

Klikkaa itsesi Rahakarusellin verkkokauppaan alla olevasta painikkeesta:

Verkkokauppaan

Yhteenveto:

Säästämisen esteet arjessa eivät ole heikkouden merkki. Ne ovat normaaleja psykologisia ja sosiaalisia ilmiöitä. Tärkeintä on tunnistaa omat haasteet ja rakentaa pieniä toimivia ratkaisuja:

-Automaattinen säästö

-Yksinkertainen järjestelmä

-Palkitseminen ja motivaatio

-Keskustelu tukiverkoston kanssa

-Puskurirahasto

Lähteet:

1. Thaler, R. H., & Benartzi, S. (2004). Save More Tomorrow: Using Behavioral Economics to Increase Employee Saving. Journal of Political Economy, 112(S1), S164–S187.
2. Iyengar, S. S., & Lepper, M. R. (2000). When choice is demotivating: Can one desire too much of a good thing? Journal of Personality and Social Psychology, 79(6), 995–1006.
3. Frederick, S., Loewenstein, G., & O'Donoghue, T. (2002). Time discounting and time preference: A critical review. Journal of Economic Literature, 40(2), 351–401.
4. Banerjee, A. V. (1992). A Simple Model of Herd Behavior. The Quarterly Journal of Economics, 107(3), 797–817.
5. Dynan, K. E., Skinner, J., & Zeldes, S. P. (2004). Do the Rich Save More? Journal of Political Economy, 112(2), 397–444.