Rahakaruselli

  Meillä oli vuonna 2020 varattuna Lontoon matka koko perheelle, joka peruuntui koronarajoitusten vuoksi. Vasta nyt tuli tilaisuus varata matka uudestaan, sillä lapsella oli harrastuksen kisat Lontoon reunamilla. Sen sijaan, että olisimme lähteneet matkaan vain tytön kanssa kahdestaan, päätimme lähteä koko viisihenkinen perhe viiden päivän lomalle. Varasimme lentoliput Ryanairilta ja hotellin hotels.comista jo maaliskuussa, joten saimme ne suhteellisen edulliseen hintaan. Stanstedin lentokentältä matkustimme bussilla Lontoon keskustaan, jonne oli melkein kahden tunnin matka. Sattumalta varasimme saman hotellin eli Hotel Hilton Metropolen nyt kuin silloin vuosia sitten meillä oli jo varattuna. Hotels.com-sivuston kautta meillä oli käyttämättä yksi palkintoyö, joten hyödynsimme sen tämän matkan ostossa. Hotelli oli siisti, palvelu moitteetonta ja sijainti meidän kannaltamme hyvä. Hotellilta oli kävelymatka Hyde Parkiin, Oxford streetille ja Buckinghamin palatsille. Toki saimme huoneen ns

Maailmantalous perustuu kuluttamiseen eli uusien tavaroiden, palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen. Perusajatus on, että kuluttaja tienaa rahaa, jonka kuluttaa haluamaansa kohteeseen. Kuluttaja saa siis kaiken tarvitsemansa kuluttamisen kautta. Osa kuluttajan kulutuskohteista on välttämättömiä ja toiset ei. Viime aikoina on oltu huolissaan hallituksen leikkausten, veron kiristysten ja inflaation vuoksi suomalaisten ostovoimasta eli suomalaisten kyvystä kuluttaa. Kuluttaminen siis pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Googletin sanan kuluttaja ja lähes ensimmäinen googlen antama määritelmä kuluttajalle on ”kuluttajia ovat kaikki ne lajit, jotka käyttävät toisia lajeja ravintonaan.” Määritelmä jatkaa, että kuluttajia on kahdenlaisia, lihansyöjät ja kasvinsyöjät. Eli jo esi-ihmiset olivat kuluttajia. Joskus saattaa kuulla ajatuksia elämästä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella jättämällä ostamatta hyödykkeitä ja dyykkaamalla ruokansa. No, edellä mainitun määritelmän mukaan kukaan meistä ei

Suomalaisille taloudellinen hyvinvointi muodostuu monesti arkisista pidetyistä asioista. Taloudellinen hyvinvointi kattaa mm. kyvyn selviytyä välttämättömistä arjen kuluista ja siitä, ettei tarvitse murehtia raha-asioita päivittäin. Säästöpankkiryhmän teettämän Säästämisbarometrin 2023 mukaan suomalaisista 83 prosenttia piti säästämistä ja sijoittamista tärkeänä, mikä on varsin suuri luku. Kyselyyn vastaajista joka neljäs oli huolissaan rahojensa riittävyydestä. Säästämisbarometrin vastauksista laaditaan ns. taloudellinen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan rahan lisäksi myös psykologista puolta. Suomalaisten taloudellisen ahdingon lisääntyminen jatkuu edellisvuodesta. Naiset kokevat miehiä enemmän taloudellista ahdinkoa, kuten myös pienituloiset. Kotitalouksien säästöaste oli 0,6 prosenttia vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. No miksi säästäminen on tärkeää? Tarkastelen asiaa yksilön sekä yhteiskunnan näkökulmasta. Somea selatessa useasti esitetään säästämisen ja sijoittamisen

Kuten yleisesti on tiedossa, inflaatio vaikuttaa kuluttajien ja kotitalouksien ostovoimaan. Elintarvikkeiden hinnat ovat tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä. Foodwatch kiinnitti huomiota viime vuosien Yhdysvalloista Eurooppaan kantautuneeseen tuotteiden manipulaatioon liittyvään käytäntöön eli cheapflaatioon. Kyseessä on siis tuotteiden laadun heikentäminen ja usein myös tuotteen hinnan nousu. Valmistajat siis muokkaavat reseptiään niin, että vaihtavat jonkin ainesosista halvempaan ja usein huonolaatuisempaan vaihtoehtoon. Usein heikennys on ravitsemuksellista eli vaikutus tapahtuu energiasisältöön tai ulkonäköön, makuun ja hajuun. Muutokset saatavat nostaa tuotteen litra- tai kilohintaa. Kuluttaja siis menettää, monesti tietämättään, sekä hinnasta ja laadusta. Foodwatch löysi cheapflaation merkkejä kuudesta eri tuotteesta. Vertailut tehtiin Ranskassa. Esimerkiksi Milkan suklaakekseihin oli lisätty palmuöljyn määrää aikojen saatossa. Foodwatch pitää palmuöljyn lisäämistä tuotteen la

  Ruoka on suurimmassa osassa kotitaloutta yksi isommista kulueristä. Vuonna 2023 moni pelästyi ruuan hinnannousukehitystä, jolloin ruokakorin hinta nousi keväällä 2023 yli 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuodesta 2023 hinnannousu hidastui ja tammikuussa 2024 ruuan hinta nousi verrattuna joulukuuhun 2023 0,83 prosenttia sekä verrattuna viime vuoden takaiseen 1,6 prosenttia. K-ryhmä ilmoitti helmikuun 2024 puolivälissä laskevansa kaikkien K-menu tuotteidensa hintaa. Lidl puolestaan vastasi tähän alentamalla lähes 300 tuotteen hintaa helmikuun 2024 lopussa. S-ryhmä on tehnyt hinnan alennusta 400 tuotteen osalta jo vuoden 2024 alussa. Hinnan alennukset ovat kohdistuneet kauppojen omiin ja hintaryhmän alimpiin tuotteisiin. Esimerkiksi kymmenen prosentin alennus kahden euron tuotteessa tarkoittaa 20 sentin alennusta. Nähtäväksi jää lähtevätkö kaupat hintakilpailuun ja elintarvikkeiden hinnat lähtevät laskuun. Työpaikan kahvipöytäkeskustelussa vuosia sitten kuulin sukulaisest